tiistai 2. helmikuuta 2016

Ruokapväkirjan kautta ajatuksiin voisinko jo synnyttää??!

Ihan hemmetin tylsää.. En jaksa enään kauaa tätä odotusta..

Pakko myöntää että joululomailun myötä ote ruuasta on hiukan lipsunut. Siinä mielessä että herkuttelua on ollut useammin mitä järkeni sallisi.

Osaksi voisin myös syyttää tätä raskautta. Jotenkin on niin turhautunut olo, sellainen olo kuin olisi vain "paikallaan". Alkuraskaudessa oli niitä tiettyjä etappeja, esimerkiksi raskausviikoilla 12 ja 20 kun pääsi ultraan. Se oli niin hienoa ja jännittävää. Mut nyt kun on tulossa raskausviikko 26, odottaa vaan synnytystä. Tai ainakin minä odotan. 

Mun raskaus on ollut maailman helpoin, olen ainakin tähän asti päässyt  helpolla. Eli olojen puolesta ei ole valittamista, mutta jumankauta tää koko raskausaika on ollut elämäni tylsintä aikaa!! Voi herran pieksut!! En ymmärrä miten joku jaksaa olla kovinkin monta kertaa raskaana. Voiko tätä raskausaikaa edes laskea elämäksi? Ei mun mielestä. Ainakaan sellainen ihminen ketä oli tottunut elämään spontaanisti, elämänjanoisesti. Hitto soikoon! Mua ei nyt kolota eikä vaivaa yhtään mikään muu paitsi tää hemmetin tylsyys. Jos mun "psyyke" alkaa loppumaan nyt jo niin mites esimerkiksi  kk päästä. No okei, onneksi ajan mentäessä eteenpäin  myös synnytys lähestyy. Mut oikeasti, saanko mä mennä jo synnyttämään???!!! PLIIIIIS. Haluan jo olla oma itseni, tehdä asioita ja elää kunnollista elämää. Lähdetään ihan vaan niistä pikkujutuista kuin että haluaisin alkaa keittämään aamuisin  perheelleni 8 kupillista kahvia  vanhaan tapaan, tämän hetkisen kuuden sijaan. Haluaisin voida nauttia kahvia mielin määrin. Ihan ne pienetkin jutut kun saisi palautettua takaisin elämään niin olisin tyytyväisempi. 

Mä lasken joka aamu herätessä jäljellä olevia viikkoja, päiviä, öitä, laskettuun aikaan. Se helpottaa hieman tätä mun malttamattomuutta. Enään 14 viikkoa jäljellä ei kuulosta pahalta, eihän? Onneksi käyn töissä niin se kuluttaa nopeammin tätä odotusaikaa.

Mulla on ollut koko raskauden ajan syvällä sisälläni sellainen olo että tää pikku ihminen syntyy ennen laskettua aikaa. Meillä on hänen kanssaan ollut alusta asti todella kova vetovoima toisiimme, olen ikävöinyt häntä kyyneleihin asti, ja mä tiedän että se tietää miten paljon äiti rakastaa häntä ja haluaisi hänet aikaisemmin maailmaan. Ja koska hänen vanhemmat on niin tomeria niin hänkin on varmaan hieman hätähousu ja uskaltaa tulla kurkkimaan maailmaa hieman aikaisemmin kuin laskettuna aikana. Olen itse syntynyt kolme viikkoa aikaisemmin ja jos multa kysytään niin tää masuasukki saisi tulla samoihin aikoihin eli rv37 paikkeilla. En tiedä konkreettisesti että mitä vauvan kehityksessä tapahtuu ihan viimeisillä viikoilla mutta tottakai haluisin hänen olevan siellä loppuun asti jos se vaan olisi todella tärkeää kehityksen kannalta yms. Hänen hyvinvointi on tärkeintä. 


Mun piti alunperin tehdä pelkkä -ruokapäiväkirja- postaus ja lisätä kuvia kuvatekstien kera,  mutta vahingossa näpyttäessä lauseen missä aloin syyllistää syömisissä raskautta ja turhautumista, niin siitä se pankki sitten räjähti totaalisesti ja alkoi purkaus. 

Viikon syömiset

Maanantai 25.1, synttäri aamu. Täytin 24v. M haki kaupasta mun suosikki munkkia ja croisantin. Aika överi hiilari aamiainen, mutta maistui kyllä haha. Nälkä ei yllättänyt moneen moneen tuntiin.


Olin kaverilla yökylässä Helsingissä ja siellä syötiin vegeä.  Nam miten hyvää ja terveellistä! Vegeruaalla vatsantoiminta vilkastuu ja parantuu huomattavasti. Kuvassa lasinuudeli-tofu-vesimeloni salaattia

Yksinkertaisen helppoa mutta täyttävää: täysjyvä spagettia, avocadoa ja parsakaalia

Kanahampparia, paistettua perunaa ja smetanasaalaattia


M teki herkku valkosipuli-homejuusto etanoita.

Arjen luksusta! 

Mustikkarahkapiirakkaa

Kaurapuuroa tulee syötyä lähes joka pvä ja parhaillaan opetan Miikkaakin syömään. Haluan että tulevaisuudessa lapsi näkee meidän kummankin syövän sitä ja näin tottuu kaurapuuroon paremmin.

Lauantaina vietettiin tyttöjen kanssa myöhäiset pikkujoulut. Tilasin ruaaksi blinin kera siianmädin.




Sunnuntaina M vei myöhäiselle synttäridinnerille Turun Pippurimyllyyn.  Hamppari oli ehdottomasti elämäni maukkain. Yllätyin itsekkin miten läheltä tämä suosikki löytyi. Erikoisuutena oli tuossa välissä murea possunpihvi, tavallisen pihvin sijaan.


Oli ihanaa päästä eilen maanantaina aamuvuorosta ja lähteä Prisman kautta kotiin. Tiesin jo aamulla että illalla kokataan thaimaalaista safkaa ja olin koko päivän töissä vesi kielellä.


Vihreä on terveellistä ;-)


Red curry - chicken


Tälläistä tällä kertaa! 

6 kommenttia:

  1. No, jos meinasit imettää niin ethän sä heti pääse synnytyksen jälkeen kahvia mielin määrin lipittämään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta :/ Mut nykyään koen kupillisestaki niin huonoo omaatuntoa että se ehkä helpottuu sitten kun ei ole enään raskaana ja pystyy juomaan paremmalla omallatunnolla toisen tai kolmannen kupin päivässä.

      Poista
  2. Nam, voisitko kirjoittaa thaimaalaisen ruuan reseptejä? En ole koskaan tehnyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin!! :) Voin vaik joku kerta tehä postauksen mis on pari lempparia thaimaalaista ruokaa kera reseptien!

      Poista
  3. Ja muitaki reseptejä? Sulla on aina niin hyvännäköisiä ruokia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy alkaa lisäilemään reseptejä ruokien perään!:)

      Poista

Kiitos kommentista! :)