perjantai 1. heinäkuuta 2016

Tissiraivareita,ahdistusta, ostoksia

Pari viimeistä päivää on ollut hankalia. Se on kumma miten vaikeudet luo mustan pilven ympärille ja maailmantaju katoaa. Eli sitä unohtaa että kodin ulkopuolella on normaalia elämää. Eilen kävelin viemään roskat muistuttaakseni itseäni siitä ja haukkaamaan happea.

Vietin kaksi päivää sitten ihanaa rentoa keskiviikkoa. Ensiksi kävin äitillä Naantalissa kylässä, söin hyvän lounaan ja mansikoita.

Oon syönyt koko viikon kanaa, kanahimo päällä :D


 Siitä ajoin Raisioon kynsihuoltoon ja kynsihuollon jälkeen innostuin ja päätin lähteä vielä kauppakeskus Myllyyn kiertelemään kauppoja. Mielessä oli että jospa ostaisi tällä kertaa sen yhden kellon mitä olin ihastallut jo toukokuusta lähtien. Vauva oli koko päivän mukana.



Kuivaöljyä. Ostin tota itseruskettavan ylläpitoon. Ei tahmaa. Toi korkki systeemi on huono, pitäisi olla suihkutettavaa kuivaöljyä. Koska toi on nimenomaan kuivaöljyä niin levitys/riittoisuus tuntuu, ähh sanat unohtuu.. vähäiseltä.

Astuin myllyyn ja kappas, Laatukorussa oli ale. Ja Tommy Hilfigerin vitriinissä -15% alelappu. Vähänkö hyvä! Toivottavasti vitriinistä löytyy se minun haluamani malli. Se on itseasiassa miesten malli mutta väliäkös sillä. Mun mielestä hiton makee ja ISO! Eli näyttävä. Ensimmäinen kerta kun haluan ostaa kellon. En ole ennen kokenut että omalle persoonalle sopisi kello ranteeseen mutta tuota kelloa pidän pelkkänä koruna.. on se vaan niin nätti :) Sovitin sitä, otettiin muutama pala pois, kurkkasin kultaisia kaulaketjuja ja oijoi, myyjä sanoi niidenkin olevan alessa, -25%. No mähän sitten siinä ihan mannena sovittelin eri paksuisia ja mittaisia kultaketjuja, rampaten peilin edessä ja sitten vielä onnistuin tiputtamaan nipun ketjuja lattialle :D Pyysin anteeks että tässä kaupanteossa kestää niin kauan :D Mutta oli pakko tehdä hyvät ja harkitut kaupat kun ei ollut Glitterin koruista kiinni vaan satasista. Kävelin kaupasta onnellisena pois. Ihanaa, nyt tuli todellakin hemmoteltua itseäni. Saa olla vaikka synnytyslahja. Hmm, mitäköhän M sanoo näistä kaupoista? Ei kai mitään. Ostin sentään hyvää tavaraa enkä kassillisen meikkejä :D Eikä hän sanonukkaan kotona juuta eikä jaata. Eiku sanoipas, hieno kello ja sopis ihan hänelle, kysyi otitko kellosta ylimääräiset palat kotiin :D Mitäköhän mielessä. 








(Pesin koiran tässä välis ja imuroisin :D Vauva nukkuu pihalla. Teen aina monta asiaa samaan aikaan :D)

Noh kotiin palatessa kasin aikaan illalla, onnen kukkuloilla, tuli ongelmia. Vauva ei suostu syömään!!! Oli itseasiassa tehnyt koko päivän jo sitä samaa: eli ensimmäisen minuutin syö nätisti kunnes alkaa raivoomaan ja rimpuilemaan? Se teki tuota samaa  joskus muutama viikko sitten, mut se oli silloin iltapainotteista ja laitoin väsymyksen piikkiin. Se alkoi aina klo20-21 maissa ja viikossa kahdessa meni ohi. Nyt se sama tuli takaisin. Tilanne meni siihen että meinasin jo soittaaa ambulanssin että apua vauva kuolee kun ei ole saanut tänään ravintoa tarpeeksi. Olin aivan hysteerinen ja  kyynelehdin. Vauva huus kuin hyeena lähes kaksi tuntia putkeen. (väsymys ja tissiviha). Koitin pumpata maitoa pulloon muttei siitä tullut mitään kun oli ihan ylistressaantunut, eli tipan tippaa tullut, noh sitten hädissäni otin viimeisen oljen korren. Nappasin kaapin syöväreistä korvikkeen (luomu) ja lämmitin hieman hanan alla ja viskasin pulloon. Sanoin Miikkalle että nyt teen jotain mitä mun ei pitänyt ikinä maailmassa tehdä. Koitin tarjota korviketta siinä kamalassa pelossa että tyyliin vauvan sokerit laskee mutta ei kelvannut pullokaan?!?! Ei jummi. Monen kymmenen minuutin hyssyttelyn jälkeen se sai syötyy tissistä ja nukahti. Aloin alkuviikosta epäilemään refluksitautia ja luulin että se on pahentunut eikä siksi suostu syömään. Monen säädön jälkeen meille on varattu jo ensi viikoksi aika sairaalaan tutkimaan tätä refluksiepäilyä. Eilinen oli hieman parempi ton syömisen kanssa ja veti unta kaaliin monta monta tuntia. Tänään hän on ollut kiltti ja ruokailu onnistunut ongelmitta. Meidän pitäisi mennä Turkuun käymään koko perheen voimin mutta hiukan jännittää mites se vauva siellä käyttäytyy näitten parin hankalan päivän jälkeen.

Tarinan opetuksena on että aina ilon jälkeen tulee paskaa :D Ei kannata hirveästi iloita :D Ja kel onni on, sen kätkeköön.. ? Ehtisin katsos kun leijumaan uudesta kellosta facessa ja se kostautui  hankalalla vauvalla ja lähes paniikkikohtauksella :D Semmoista. 

Mut nyt on taas uusi ratkaisematon ongelma. Koiran iho on tummunut, karvaa lähtee ja kaamea kutina. Mahdollisesti sikaripunkki, olen lähes varma. Eikä ole kuulemma mikään lyhyt hoitojakso, sikaripunkin häädössä. HUOH. Aina aina aina on jotain mistä joutuu kantamaan huolta. Ongelma on se että haluaisin kiuputtaa heti tänään eläinlääkäriin sillä en jaksa tota jäätävää raapisimista yötäpäivää mutta kun lähin Tuhatjalka on Turussa eikä me voida ottaa koiraa samalle reissulle meidän kanssa tänään sillä haluttaisi johonkin ravintolaan syömään.  Enkä voi jättää koiraa kuumaan autoon :D Ja taas ensi viikolla on kaikkea muuta aikataulussa.. 



Toinen ja kolmas stressin aihe on tulevat nimiäiset 30.7. En millään jaksaisi järjestää yhtään mitään. Niin ja vauvan passin hankkimisessakin on 1000 paperin verran säätöä koska hän sai automaattisesti latvian kansalaisuuden syntyessään (koska mullakin on). Ja tarkoitus oli matkustaa Riikaan heinäkuun loppu puolella mut mites lähdetään kun jätkä on kahden maan ansassa. Häntä ei ole vielä rekisteröity Latviaan eikä Maistraatin nimipapereita ole palautettu vielä tänä  päivänäkään. Meinattiin hankkia kaksoiskansalaisuus mutta nopein vaihtoehto olisi että tehtäisi netin kautta pelkkä suomen kansalaisuuden haku. Toisaalta, en tiedä vaatiiko se sitten taas Latvian suunnasta jotain ja eihän mikään voi alkaa ennen kuin vauva on rekisteröity Latviaan. Olin sanakirjan kautta yhteydessä Latvian suurlähetystöön ja äiti suomensi mulle sen emailin missä oli ohjeet rekisteröintiä varten :D Eli tässä voi mennä hetki.... kaiken maailman lippui ja lappui täytyy saada ja  vielä englannin kielisenä. Tähän päälle vielä se et alkuviikosta heräsin reikä poskessa, vinoon kasvava viisauden hammas oli raapinut jäätävän haavan poskeen parissa vuorokaudessa enkä saanut enään suuta auki kun limakalvot oli aivan vereslihalla. Seuraavana aamuna sain hammaslääkärin mikä meinasi repiä sen pois samalta istumalta ja multa jäi välistä yksi sydämenlyönti. Sain suustani sanottua että mä imetän, ei voida repiä :D (En halua syödä särkylääkkeitä+imettää). Hiottiin se tasaisemmaksi ja kipu hävisi parissa päivässä. Olin kuin taapero sen kaksi päivää kun en saanut kunnolla suuta auki. Ainakin syöminen oli yhtä säälittävää hahaha.

(Kävin äsken suihkussa enkä muistanut miten se menee päälle, ei mua ainakaan väsytä rankasti?! Vääntelin vipuja (3kpl) jotta saisin vesivirtauksen tulemaan jostain suunnasta :D) Ihanaa viikonloppua kaikille <3 Ps. Turussa on meneillään keskiajanmarkkinat sunnuntaihin asti + Italialaiset.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista! :)